Kasinokulttuuri
Uhkapelaaminen muodossa tai toisessa on ollut osa ihmiskunnan eri kulttuureja sivilisaation alkuhämäristä asti, sillä erilaisista satunnaisuuteen perustuvista peleistä on löydetty arkeologiassa merkkejä aina muinaisen Egyptin, Kreikan ja Rooman päivistä lähtien. Kasino uhkapelaamisen keskuksena on kuitenkin modernimpaa perua.
Sanan alkuperä on italian kielessä, missä casino viittasi alun perin italialaisen villan eli kartanon ajanviettotilaan, jossa harrastettiin kaikenlaista kulttuuria ja viihdettä, muun muassa erilaisia pelejä ja leikkejä. Casino-käsite uhkapelaamisen keskuksena vakiintui vasta myöhemmin kielenkäyttöön, minkä vuoksi italiassa on yhä kaksi toisiaan muistuttavaa sanaa, jotka tarkoittavat eri asioita. Nykyitaliassa uhkapelaamiskasinoita kutsutaan heittomerkillisellä nimellä casinò.
Nykyaikana kasinot eivät enää ole sidottuja fyysiseen paikkaan, vaikka kivijalkakasinot ovatkin säilyttäneet kulttuurisen asemansa onneaan etsivien matkakohteina. Internetissä kasinot ovat kuitenkin kaikkien ulottuvilla, ja nettikasinot palvelevat pelaajia kaikkialta maailmasta. Pelaajan haasteena on lähinnä valita oma kasinonsa valtavasta valikoimasta.
Suomalaiselle pelaajalle voi olla tärkeää kohdistaa nettikasinorahansa sellaisiin kohteisiin, joista ne päätyvät johonkin yleishyödylliseen toimintaan. Veikkauksen toiminnan ohella tämä onnistuu Paf Suomi –nettikasinolla, jota isännöi ahvenanmaalainen Paf-yhdistys, joka toimii samojen periaatteiden mukaisesti kuin Veikkaus. Sen tekemä voitto ohjataan esimerkiksi nuorisotoimintaan, urheiluun ja muihun yhteiskunnalle hyödyllisiin kohteisiin.
Niin kauan kuin ihmisen psykologiaan kuuluu taipumus koukuttua jännitykseen sekä adrenaliiniin ja sokea piste todennäköisyyksien sekä matematiikan kylmien lakien ymmärtämiselle, uhkapeliteollisuus tulee porskuttamaan muodossa tai toisessa eteenpäin. Kehittyneissä demokratioissa meillä on onneksi mahdollisuus säännellä alaa siten, ettei se aiheuta kohtuutonta vahinkoa pelaajilleen, ja että sen tuottamat voitot hyödyttävät yhteiskuntaa jotenkin vastapainona sille vahingolle, mitä se aiheuttaa.
Uhkapelaamisen asema kulttuurissa muistuttaa monessa mielessä prostituutiota. Vaikka se on tuomittu useimmissa kulttuureissa moraalittomana ja sosiaalisia ongelmia aiheuttavana ilmiönä, sen jatkuva inhimillinen kysyntä pitää huolen siitä, että tarjontaa on jatkuvasti olemassa, vaikka sitä kuinka tiukkaan yrittäisi rajoittaa. Tiukemmat lait näissä asioissa johtavat vain rikkaampiin sekä voimakkaampiin rikollisjärjestöihin, jotka näitä maanalaisia teollisuudenaloja pyörittävät.